14.7.13

Matka maailman ääriin

Matka maailman ääriin kulki pienten kylien läpi meren rantaa myötäillen. Siellä täällä pieniä lammaskatraita.

Skallelv eli Kallijoki
 
Vardø eli Vuoreija sijaitsee Varangin niemimaan itäosassa ja mainitaan aikakirjoissa jo 1300-luvun alussa kalastuspaikkana ja linnoituksena. Kaupunki itse sijaitsee Vardøyan saarella, ja kulku sinne ei suinkaan ole sillan kautta eikä lautalla, vaan meren alitse kulkee tunneli: 2890 m pitkä ja alimmillaan 88 m merenpinnan alapuolella.

Kuva Wikipediasta

 
Tie vei kuitenkin vielä pitemmälle, kapeni kapenemistaan, mutkan jälkeen toinen mutka ja monta ylä- ja alamäkeä.




 
Matka jatkui aina Hamningbergin autioituneeseen kalastajakylään. Näin kesäisin siellä vilisee uskaliaita turisteja, ja talvisin kylä on autio. Todellinen maailmanlaidan kylä.







Pieni löytö Youtubesta: matkalla Hamningbergistä takaisin moottoripyörän kyydistä katsottuna

13.7.13

Merta edemmäs kalaan

Ei kesää ilman Pykeijassa käyntiä - tällä kertaa kävimme ongella. Veneen vuokrasimme Leif Inkilältä, paikalliselta kalastajalta. Kävimme tuon takana näkyvän kalliosaaren toisella puolella liottamassa juksapilkkejä.







Kalanperkuu piti suorittaa merellä, sillä perkuujätteitä ei saa Norjassa jättää maihin. Onneksi on tuota paikallista huoltoväkeä, ahnetta porukkaa kylläkin.

6.11.12

Kotipiha

Aina ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan, sillä kotipihastakin löytyy luonnonkauneutta: jään ja lumen leikkiä. Aamupakkanen jäätää aamukasteen lehtien pintaan, ja ensilumikin satoi jokin aika sitten. Tietysti suli pois, mutta uutta lunta odotellessa.





21.10.12

Etelän ruska

Tämän vuotinen ruskaretki pohjoiseen jäi väliin, ja siksi onkin nautittava vain tästä eteläisen Suomen väriloistosta. Se onkin tänä vuonna mukavan voimakas.

Sateen ja kylmyyden keskeltä täytyykin vain löytää ne väripilkut, jopa kaupungilta löytyy väriskaalaa.

Näkymä Tammerkosken sillalta Frenckelin entiselle paperitehtaalle
Imukärhävilliviini

Pihlajanmarjoja
Näsinpuisto



4.8.12

Särestö

Jos tuonne tienoille osuu, niin kannattaa käydä. Nykyään helppoa, kun pääsee tietä pitkin. Reidarin eläessä piti vielä kulkea Ounasjoen ylitse. Joen ylitys tietysti teki matkan lyhyeksi, kun tietä pitkin on kuljettava 9 km.

Opastekartta Särestöön


Vanha pirtti

23.7.12 Juhannusruusu ja pelakuu

Ateljee



On the road - Matkalla

Sanovat, että vesimiehet ovat niitä, joita maa polttaa jalkojen alla. Voin tuon väitteen suurelta osin allekirjoittaa, sillä matkalla rauhoittuu... Reitti kulki Tampereelta Kolarin Äkäslompoloon.

Kuvat kertokoon jälleen matkasta. Nämä ovat siis näpsyjä ratin takaa, ei mitenkään tarkkaan linssin läpi otettuja...

Jämsä piti kiertää Orivesi - Keuruu - Uurainen -reitin kautta. Tämä jostain sieltä Keuruun jälkeen





Hännilänsalmen uusi silta
Kahvi- ynnä liikuntatauon paikka Uljualla. Reilu neljäkymmentä porrasta teki hyvää puutuneille lihaksille


Oulun tienoilla


Yöpuulla Tornion Karungilla

Sateenkaarenpää Torniojoen toisella rannalla
Melkein perillä Äkäslompolossa - täällä nämä luupäät ovat melkoisen tummia eivätkä näy kovin hyvin...

5.7.12

Båtsfjord

Päiväretki Båtsfjordiin osoittautui turhaksi muuten paitsi maisemien osalta. Kilometrejä kertyi yhteen suuntaan 260 ja matka-aikaa nelisen tuntia. Kartassa oikealla alhaalla mainittuun Neideniin on nelisenkymmentä kilometriä Sevetin Harjulta, joka jää harmittavasti juuri kartan alareunan  alapuolelle.



Lähdimme katsomaan, olisiko siellä mahdollisuutta kalastusturismiin, mutta vedimme vesiperän. Kaupunki itsessään oli ihastuttava, mutta auton takapenkiltä tummenetun lasin läpi kuvatut kuvat eivät nekään oikein onnistuneet.


Maisemat matkan varrella olivat huikeat - mitä muuta ne voisivatkaan olla vajaa 400 m merenpinnan yläpuolella. Puuttomia tuntureita, lumisia rinteitä, puhdasvetisiä järviä sekä kirkasta taivasta, kunhan aamuaurinko häivytti pilvet.






Ja mikäs retki se on, jos ei piknikkiä jossain kohtaa vietetä. Tana brulla parkkiksella kahvia ja muuta hyvää.